Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus - Häiriö
Vähän aikaa sitten minulla havaittiin ITTVH -
Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus - Häiriö
Näin se ilmenee:
Päätän lähteä lenkille. Lähtiessäni ulos huomaan postia eteisen
pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen lenkille.
Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsu-kortit.
Laitan kävelysauvat eteisen nurkkaan ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.
Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja
roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin laittaa
kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.
Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi
postimerkki. Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten
lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan limsatölkin, jota olin
ollut juomassa.
Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi limsaa pitkin pöytää, siirrän sitä hieman
syrjään. Huomaan, että limu on alkanut hieman lämmetä ja päätän viedä sen
jääkaappiin. Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua. Lasken virvokkeen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun. Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan. Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TV:n kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen keittiön pöydälle.
Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta
todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen
oikealle paikalleen kunhan vain ensin kastelen kukat.
Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten, laitan
kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä, joilla kuivaan
läikyttämäni veden.
Matkalla liinavaatekaapille yritän muistaa mitä olin tekemässä.
Päivän lopuksi:
Lenkillä ei ole käyty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole tyhjennetty,
lämmin limsa on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole kasteltu, postimerkkejä
on edelleen vain yksi, en löydä television kaukosäädintä saatikka lasejani,
enkä muista minne olen laittanut autonavaimet. Miettiessäni, miksi mitään
hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella hämmentynyt, sillä olen ollut
kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt.
Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta ensin
tarkastan sähköpostini.....
Tee minulle palvelus. Lähetä tämä viesti eteenpäin kaikille
tutuille, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty.
ÄLÄKÄ NAURA! Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma,
että sekin päivä tulee....ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!
VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA, AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA, ITSELLEEN
NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!
Hauskaa päivänjatkoa ja yrittäkää muistaa mitä olitte tekemässä ennen tätä.
Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus - Häiriö
Näin se ilmenee:
Päätän lähteä lenkille. Lähtiessäni ulos huomaan postia eteisen
pöydällä. Päätän selata postin läpi ennen kuin menen lenkille.
Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsu-kortit.
Laitan kävelysauvat eteisen nurkkaan ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä. Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.
Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja
roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin laittaa
kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.
Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi
postimerkki. Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten
lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan limsatölkin, jota olin
ollut juomassa.
Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi limsaa pitkin pöytää, siirrän sitä hieman
syrjään. Huomaan, että limu on alkanut hieman lämmetä ja päätän viedä sen
jääkaappiin. Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista kastelua. Lasken virvokkeen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun. Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan. Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua kun siinä samassa huomaan TV:n kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen keittiön pöydälle.
Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä, mutta
todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten päätän viedä sen
oikealle paikalleen kunhan vain ensin kastelen kukat.
Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten, laitan
kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä, joilla kuivaan
läikyttämäni veden.
Matkalla liinavaatekaapille yritän muistaa mitä olin tekemässä.
Päivän lopuksi:
Lenkillä ei ole käyty, kutsuja ei ole postitettu, roskista ei ole tyhjennetty,
lämmin limsa on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei ole kasteltu, postimerkkejä
on edelleen vain yksi, en löydä television kaukosäädintä saatikka lasejani,
enkä muista minne olen laittanut autonavaimet. Miettiessäni, miksi mitään
hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella hämmentynyt, sillä olen ollut
kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt.
Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta ensin
tarkastan sähköpostini.....
Tee minulle palvelus. Lähetä tämä viesti eteenpäin kaikille
tutuille, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty.
ÄLÄKÄ NAURA! Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma,
että sekin päivä tulee....ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!
VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA, AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA, ITSELLEEN
NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!
Hauskaa päivänjatkoa ja yrittäkää muistaa mitä olitte tekemässä ennen tätä.
