Rukous

Herra, tiedät paremmin kuin minä itse, että vuodet vierivät ja jonakin päivänä olen vanha.

Päästä minut pahasta tavastani uskoa, että minun on sanottava jotakin jokaisesta asiasta jokaisessa tilaisuudessa.

Päästä minut hillittömästä halustani, jolla yritän panna järjestykseen jokaisen ihmisen asiat.

Tee minut järkeväksi, mutta ei synkäksi; avuliaaksi, mutta ei jokaisen komentajaksi. Tiedän, että suurelle viisauteni varastolle on kerrassaan pahaksi etten sitä käytä - mutta tiedät Herra, että haluan muutamia ystäviä ennen kuin elämäntieni päättyy.

Päästä minut vapaaksi loppumattomasta yksityiskohtien kertomisesta - anna minulle siivet, että pääsen asian ytimeen.

Sulje huuleni, etten aina valittelisi vaivojani ja särkyjäni - ne lisääntyvät kaiken aikaa ja intoni kertoa niistä tulee suuremmaksi sitä mukaa kuin vuodet vierivät.

En uskalla pyytää niin paljon myötämielisyyttä, että voisin nauttia toisten kertomista tarinoista, mutta auta minua kuuntelemaan niitä kärsivällisesti. En uskalla pyytää muistini parantumista, mutta pyydän kasvavaa nöyryyttä ja pienempää varmuutta kun muistini on ristiriidassa toisten muistin kanssa.

Opeta minulle se loistava läksy, että ehkä joskus olen väärässä.

Pidä minut kohtuullisena kaikessa - en halua olla pyhimys, sillä jotkut heistä ovat hyvin hankalia ja heidän parissaan on tukala elää - mutta hapan vanha ihminen on pirun loistotekele ! Anna minulle silmät, jotka näkevät hyvää odottamattomissa paikoissa ja anna minun huomata kykyjä ihmisissä, joilla en uskoisi niitä olevan. Suo minulle epäitsekkyyttä, että voin sanoa sen myös heille. - Amen